Cecilia Damström on yksi Suomen merkittävimmistä nuorista säveltäjistä. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin kamarimusiikkia, laulu- ja kuoromusiikkia, orkesteriteoksia kuin oopperoita. Hänen teoksiaan on esitetty ympäri maailmaa, muun muassa arvostetun BBC National Orchestra of Walesin toimesta. Damström on voittanut useita kansallisia ja kansainvälisiä sävellyskilpailuja, ja vuonna 2022 hänestä tuli ensimmäinen klassisen musiikin naissäveltäjä, jolle myönnettiin Teosto-palkinto. Helsingin Sanomat on kutsunut Cecilia Damströmiä musiikin Greta Thunbergiksi. 

 

Se, että Cecilia Damströmistä tuli säveltäjä, oli ehkäpä jo alusta asti selvää. Hän sävelsi ensimmäiset teoksensa jo 9-vuotiaana. 

 

– Oikeastaan halusin pianistiksi, mutta 17-vuotiaana sain käsiini vakavan rasitusvamman, minkä vuoksi en voinut soittaa pianoa vuoteen. Olin silloin lukion viimeisellä luokalla, ja äitini ehdotti, että kokeilisin säveltämistä. Ajattelin, että se on parempi vaihtoehto kuin välivuosi, hän kertoo. 

 

Cecilia huomasi pian, kuinka paljon hän nautti musiikin luomisesta, ja jatkoi sillä tiellä. Piano häneltä löytyy yhä kotoa ja hän käyttää sitä toisinaan säveltäessään. 

 

Täystyöllistetty säveltäjä jo valmistumisesta lähtien 

 

Cecilia valmistui säveltäjäksi vuonna 2014 Tampereen ammattikorkeakoulusta, jossa hän opiskeli Hannu Pohjannoron johdolla. Valmistumisestaan lähtien hän on työskennellyt kokopäiväisesti eri orkestereiden, yhtyeiden ja festivaalien tilaustöiden parissa. 

 

– Koen olevani todella onnekkaassa asemassa, sillä minulla on enemmän tilauksia kuin pystyn ottamaan vastaan. Useimmissa tilaustöissä minulla on melko vapaat kädet ja voin valita teeman itse. Pyrin aina säveltämään musiikkia, jossa on tarina ja joka ottaa kantaa. Kaikki sävellykseni, liittyvät jollain tavalla yhdenvertaisuuteen – yhdenvertaisuuteen posthumanistisesta ja ekofeministisestä näkökulmasta”, hän kertoo. 

 

Tällä hetkellä hänellä on työn alla tilausteos uhanalaisista metsälajeista Helsingin kaupunginorkesterille. Se on mittava, 30–40 minuuttia kestävä teos. 

 

– Pidän erityisesti siitä, että saan säveltää aiheista, jotka kiinnostavat minua itseäni. Perehdyn valittuun aiheeseen lukemalla kirjoja ja artikkeleita sekä katsomalla elokuvia. Osa työstäni on oppia jatkuvasti uutta planeetastamme. 

 

Miten kirja tai artikkeli muuntuu musiikiksi? 

 

Cecilia kertoo esimerkkinä harmonikkakonsertostaan Permafrost (2023), joka käsittelee pohjoisten alueiden ikiroudan sulamista. 

 

– Ensimmäinen osa käsittelee maanvyörymiä, joita tapahtuu arktisella ikiroudan alueella jääpitoisen osan sulaessa. Tämä välittyy musiikissa alaspäin suuntautuvana liikkeenä. Toinen osa käsittelee termokarstijärviä, jotka muodostuvat sulavasta ikiroudasta. Jotkut järvistä kuplivat, koska ilmakehään vapautuu valtavia määriä metaania. Konsertin kolmas osa käsittelee metaanin synnyttämiä kraattereita, mikä on melko uusi ilmiö. Ne syntyvät, kun sulava ikirouta aiheuttaa valtavia metaaniräjähdyksiä, jotka jättävät maahan valtavia, jopa 70 metrisiä kraattereita. Metaanipurkausen voimasta maa voi singahtaa useiden satojen metrien alueelle. Kraatterit ovat merkki ilmaston lämpenemisestä. Viimeinen osa käsittelee tätä räjähtävää, ylöspäin suuntautuvaa liikettä. Musiikissa olen hyödyntänyt myös metaanin kemiallista kaavaa CH4 ja tehnyt siitä soinnun, jota koko orkesteri soittaa, hän kertoo innokkaasti. 

 

Kuinka kauan yhden teoksen säveltäminen vie aikaa? 

 

Vaikka monet muut alan ammattilaiset kertovat säveltävänsä enintään viisi minuuttia kuukaudessa, Cecilia kertoo säveltävänsä jopa kymmenen minuuttia kuukaudessa. Säveltämisen määrä riippuu terveydentilasta, sillä Cecilia kärsii tällä hetkellä koronaviruksen pitkäaikaisoireista, ja valitettavan punkin pureman myötä hän sairastaa lisäksi sekä borrelioosia että puutiaisaivokuumetta. Terveys rajoittaa sitä, kuinka paljon hän pystyy tekemään töitä päivittäin. 

 

– Suurin osa säveltämiseen kuluvasta ajasta menee aiheen tutkimiseen. Kun taustatyö on tehty huolellisesti, itse sävellystyö sujuu yleensä melko nopeasti, hän sanoo ja vertaa prosessia lapsen saamiseen, jossa raskausaika kestää melko kauan ennen synnytystä, joka on suhteellisen lyhyt ja kivulias. 

 

– Oopperoiden säveltäminen tuntuu minusta helpommalta, sillä siinä on jo valmiina tarina ja dramaturgia. Orkestereille säveltäminen on myös suhteellisen helppoa, koska käytössä on koko instrumenttien kirjo. Sen sijaan kamarimusiikkiyhtyeille säveltäminen on vaativampaa, koska käytettävissä on vähemmän instrumentteja – vähän kuin maalaisi taulua vain muutamalla värillä. On siis mietittävä paljon tarkemmin, miten käytettävissä olevia värejä hyödynnetään, jotta lopputulos toimii eikä käy tylsäksi tai banaaliseksi”, hän sanoo. 

 

Mistä teoksista olet erityisen ylpeä? 

 

– Kaikista tähänastisista teoksistani olen ehkä ylpein orkesteriteoksesta ICE (2021), joka oli tilausteos Lahden kaupunginorkesterille kaupungille myönnettäessä Euroopan vuoden ympäristöpääkaupungin tunnustus vuonna 2021. Teoksesta myönnettiin minulle myös Teosto-palkinto, ja oli erityisen ilahduttavaa voittaa palkinto ensimmäisenä naispuolisena klassisen musiikin säveltäjänä ja päästä siten rikkomaan lasikattoja, Cecilia kertoo. 

 

ICEa on esitetty kansainvälisesti muun muassa viime kesänä Portugalissa järjestetyssä World New Music Day -tapahtumassa sekä tammikuussa Lontoossa BBC:n sinfoniaorkesterin toimesta. 

 

– Toinen minulle tärkeä teos on Requiem for Our Earth (2019), jonka sävelsin Akademiska Damkören Lyran -kuorolle. Kuoroteos on kannanotto ilmastokriisiin ja siihen sisältyy Marek Pluciennikin videotaidetta. Olemme tehneet Marekin kanssa myös viulukonserton Earth Songs, jossa minä vastasin sävellyksestä ja elektronisesta taustasta ja Marek videoprojektioista.  

 

Yksi Cecilian uusimmista teoksista on saamelainen ooppera Ovllá (2026), joka sai ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa tammikuussa 2026. Käsikirjoittaja on norjalaissaamelainen Siri Broch Johansen, ja oopperan joikaukset on säveltänyt pääroolin esittäjä Emil Kárlsen. Ovllá on maailman ensimmäinen kokoillan ooppera pohjoissaameksi. 

 

Stina Krookin säätiön stipendiaatti keväällä 2025 

 

Cecilia Damström sai Stina Krookin säätiön stipendin keväällä 2025, mikä toi taloudellista turvaa keskellä Ovllá-oopperan säveltämistä. 

 

– Haluan esittää säätiölle lämpimät kiitokseni stipendistä ja siitä, että säätiön asiantuntijat ovat arvostaneet sävellystyötäni. On suuri kunnia tulla huomioiduksi ilman, että on nimenomaisesti hakenut apurahaa.