Stina Krookin säätiö on myöntänyt yhteensä 232 000 euroa kuva- ja näyttämötaiteen tukemiseen kiinnittäen erityistä huomiota Suomen ruotsinkieliseen väestöön. 16 000 euron arvoiset kunniapalkinnot vastaanottavattänä vuonna Cris af Enehielm, Folke Gräsbeck ja Thomas Nyqvist. Säätiö on myöntänyt yhteensä 25 stipendiä merkittäville kuva- ja näyttämötaiteen edustajille.  

Stina Krookin säätiö tukee ja edistää kuva- ja näyttämötaidetta mukaan lukien musiikkia jakamalla vuosittain palkintoja ja stipendejä kiinnittäen erityistä huomiota Suomen ruotsinkieliseen väestöön. Keväällä 2026 Stina Krookin säätiö on jakanutyhteensä 25 stipendiä, joiden arvo on yhteenä 232 000 euroa. 

”Taide avaa ovia sisimpäämme ja antaa kielen tunteille, joita emme aina osaa sanoittaa. Se lohduttaa vaikeina hetkinä, tuo iloa arkeen ja auttaa meitä näkemään maailman uusista näkökulmista. Luovan kokemuksen kautta vahvistamme yhteyttäitseemme ja toisiin, ja samalla hyvinvointimme syvenee ja tasapainottuu. Näyttämö- ja kuvataiteen tukeminen ruotsinkielisessä Suomessa ei koske pelkästään taidetta – kyse on kielestä, identiteetistä ja elävästä yhteiskunnasta”, sanoo Stina Krookinsäätiön puheenjohtaja Christian Homén. 

Säätiö haluaa stipendien avulla tukea sekä lupaavia, uransa alussa olevia taiteilijoita että palkita jo asemansa vakiinnuttaneita merkittäviä taiteilijoita pitkäjänteisestä työstä taiteen parissa. Stipendit myönnetään ensisijaisesti yksityishenkilöille, mutta saajina voivat olla myös ryhmät ja instituutiot. Stipendejä ei voi hakea, vaan säätiö myöntää palkinnot asiantuntijoiden lausuntojen perusteella.  

Kunniapalkinnot Cris af Enehielmille, Folke Gräsbeckille ja Thomas Nyqvistille 

Tänä vuonna Stina Krookin säätiö palkitsee kolme taiteilijaa heidän vankasta elämäntyöstään kulttuurialalla. 

Näyttämötaiteen kunniapalkinto myönnetään Cris af Enehielmille elämäntyöstä, joka on merkittävästi rikastuttanut ja uudistanut suomenruotsalaista näyttämötaidekenttää. Cris af Enehielm on harvinaisen laaja-alainen ja tinkimätönmonitoimitaiteilija, joka on toiminut näyttelijänä, ohjaajana, performanssitaiteilijana, laulajana, kuvataiteilijana, lavastajana, pukusuunnittelijana, kouluttajana ja opettajana. 1980-luvulla af Enehielm osallistui Suomen kulttuurielämän uudistamiseentyöskennellessään kokeellisissa performanssi- ja musiikkiryhmissä, kuten Homo$, Jack Hellen Brut, Särjen Ääni, Joan Bennet Museo ja Transistors. Samanaikaisesti af Enehielm on luonut mittavan uran näyttelijänä ja näyttämötaiteilijanasuomenruotsalaisissa laitosteattereissa, joissa hänen taiteellinen uteliaisuutensa ja tinkimätön ilmaisunsa ovat jättäneet selkeän kädenjäljen. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun lehtorina Cris af Enehielmillä on ollut ratkaiseva merkitys kokonaiselleruotsinkielisten näyttelijöiden sukupolvelle.  

”Cris af Enehielm on sinnikkyydellään, uteliaisuudellaan ja tarttuvalla innostuksellaan raivannut tietä uudenlaiselle ilmaisulle suomenruotsalaisen näyttämötaiteen saralla. Hänen taiteensa on osoitus siitä, että rohkeus, leikkisyys ja taiteellinentinkimättömyys voivat käydä käsi kädessä – ja että näyttämötaide voi parhaiten, kun se uskaltaa rikkoa omia rajojaan”, kuuluu Cris af Enehielmin palkintoperustelussa. 

Musiikin tohtori Folke Gräsbeck on suomalainen pianisti, tutkija ja pedagogi, joka tunnetaan kansainvälisesti yhtenä Jean Sibeliuksen pianomusiikin eturivin tulkitsijoista. Hänen uransa ominaispiirteitä ovat virtuositeetti, musiikkihistoriallinenuteliaisuus sekä syvä ja huolellinen lähdetyö, jotka ovat tehneet hänestä keskeisen hahmon sekä Suomen musiikkielämässä että Sibelius-tutkimuksessa. Levyttämällä, rekonstruoimalla ja kantaesittämällä lukuisia Sibeliuksen pianoteoksia – myös niitä, jotka ovat aiemmin olleet vain arkistoissa tai katkelmina – Gräsbeck on laajentanut kuvaa Sibeliuksesta säveltäjänä. Hän on omalla panoksellaan syventänyt Sibeliuksen pianomusiikin ymmärtämistä ja vahvistanut tietämystä Suomen musiikkiperinnönkeskeisestä osasta. Folke Gräsbeckin elämäntyö on merkittävä ja pysyvä osa suomalaista musiikkikulttuuria. 

Thomas Nyqvist on kymmenien vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen nykytaiteen omaleimaisimmista ja johdonmukaisimmista maalareista. Jo opiskeluaikoinaan Vapaassa taidekoulussa 1970-luvun lopulla hän herätti huomiotavarmalla otteellaan väreihin, muotoon ja sommitteluun. Ajan mittaan Nyqvistin ilmaisu kehittyi figuratiivisemman kuvakielen suuntaan, ja 1990-luvulla hän alkoi maalata yöllisiä maisemia kaupunkien rannoista ja autioista laitamista. Näistäarvoituksellisista ja tunnelmallisista maalauksista tuli taiteellinen läpimurto, ja niistä sai alkunsa persoonallinen ilmaisu, jota hän on syventänyt entisestään. Nyqvistin teokset ovat edustettuina tärkeimmissä suomalaisissa taidekokoelmissa, ja hänenyksityisnäyttelynsä Painovoima, joka oli esillä Kohta Taidehallissa Helsingissä syksyllä 2025, oli yksi vuoden merkittävimmistä taidetapahtumista pääkaupunkiseudulla.  

Muita stipendiaatteja ovat muun muassa Sofia Finnilä, Tom Reijström ja Simon Gripenberg. Tarkemmat tiedot jaetuista palkinnoista ja stipendeistä löytyy täältä.