Kunniapalkinto
Jan Kennet Weckman – 16 000 euroa
Jan Kenneth Weckmanilla on takanaan pitkä ura, mikä ei kuitenkaan näy hänen kyvyssään luoda ja kehittää uutta – päinvastoin. Weckmanin viimeisimmässä yksityisnäyttelyssä helmikuussa 2021 hän esitteli yli 20 teosta, joissa hänen kehittynyt värien ja viivan käyttönsä tulivat esille tavalla, joka tuntui samanaikaisesti sekä nykyaikaiselta ja relevantilta että turvalliselta ja tutulta. Sekä perinteisimmissä maalauksissaan että kokeellisimmissa digitaalisissa piirustuksissaan Weckman työskentelee päällekkäisillä tasoilla ja onnistuu näin hyvin konkreettisella tavalla herättämään ajatuksia ajan kulusta. Weckmanin teoksissa katsojalle tarjotaan mahdollisuus pohtia sekä menneisyyttä että tulevaa.
Stipendit
Carl Victor Nyman – 8 000 euroa
Carl Victor Nyman on suomenruotsalainen taiteilija, jolla on nuoresta iästään huolimatta epätavallisen kypsä näkemys ja tekniikka. Hän tekee määrätietoisesti luovia kokeiluja sekä analogisilla että digitaalisilla valokuvaustekniikoilla. Hän yhdistelee onnistuneesti perinnettä ja nykyisyyttä tavalla, joka on samalla kertaa älyllinen ja visuaalisesti kiehtova. Ominaista Nymanin taiteelle on taitava tasapainoilu aineellisuuden ja aineettomuuden rajalla: hänen aiheensa ovat todellisuuden kolmiulotteisia simulaatioita, jotka siirtyvät paperille tai kankaalle digitaalisten negatiivien tai taiteilijan itsensä valmistamien valoherkkien emulsioiden avulla. Valokuvateoksia luodessaan Nyman pyrkii työskentelemään mahdollisimman ekologisesti ilman, että tämä muodostuu itsetarkoitukseksi, mikä korostaa hänen taiteensa merkitystä ajassamme. Nymanin töissä on kypsyyttä, joka antaa myös ymmärtää, että hänelle on vielä paljon annettavaa.
Tuukka Kaila – 8 000 euroa
Tuukka Kaila on Suomen monipuolisimpia valokuvataiteilijoita: hän siirtyy sulavasti lajityypistä ja tekniikasta toiseen mutta kykenee silti jatkuvasti luomaan tunnistettavia teoksia, jotka eivät muistuta kenenkään muun töitä. Oli sitten kyse tilateoksista, monumentaalisista käsin tehdyistä pimiökopioista tai taidekirjoista, kaiken, mihin Kaila ryhtyy, hän tekee äärimmäisen tarkasti ja kauniisti. Sävyltään hänen teoksensa ovat toisaalta runollisia ja toisaalta esseistisiä, ja ne henkivät kunnioitusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Oman taiteellisen työnsä ohella Kaila on merkittävästi edistänyt zinekulttuurin älyllistämistä ja tunnettuutta maassamme. Lisäksi hän toimii pedagogina, joka opettaa, julkaisee kirjoja, pitää esitelmiä, järjestää tapahtumia, kuratoi, pyörittää risografiikkapainoa ja omistaa ja ylläpitää Suomen viimeistä analogista väripimiötä. Kailan kaikessa tekemisessä näkyy solidaarisuus ja kunnioitus muita kulttuurityöntekijöitä kohtaan: hänet tunnetaan siitä, että hän jakaa auliisti osaamistaan muille ja on olemukseltaan lämmin ja ystävällinen. Kaila rikastaa kotimaista taidekenttää ainutlaatuisella ja monipuolisella panoksellaan.
Kristina Riska – 8 000 euroa
Kristina Riska opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1979–84 ja on sittemmin työskennellyt eturivin muotoilijana Arabian taideosastolla. Riski on suunnitellut varsin paljon tyylikästä käyttökeramiikkaa, mutta hänet tunnetaan ennen kaikkea suuren mittakaavan vapaasti seisovista keraamisista veistoksista, joissa yhdistyvät abstraktit orgaaniset muodot ja hienovaraiset viittaukset muinaisiin astioihin. Hänen töissään heijastuu vahva kolmiulotteinen läsnäolo ja myötäsyntyinen kyky ottaa tila haltuun. Näin syntyy mieleenpainuva tunnelma, joka on samalla kertaa rauhaisa ja kunnioitusta herättävä.
Felicia Honkasalo – 8 000 euroa
Felicia Honkasalo tutkii historiaa sekä itsenäisenä taiteilijana että osana Honkasalo-Niemi-Virtanen -kollektiivia. Valokuvan avulla hän luo hiljaisia muistoihin ja artefakteihin perustuvia narratiiveja. Hänen tähän mennessä kunnianhimoisin projektinsa, Grey Cobalt, käsittele perhesiteitä isoäitiin ja isoisään, joita Honkasalo ei ole koskaan tuntenut. Vuonna 2019 maineikas brittiläinen kustantamo Loose Joints julkaisi projektista erityisen kauniin kirjan. Kokonaisuutena Grey Cobaltissa on erottuva suomalainen tunnelma. Sen rytmi ja hienostuneet värisävyt kertovat, että Honkasalo on kansainvälisen tason valokuvaaja. Honkasalo nivoo muistojen ja jäämistöjen pohjalta tavallisista ja arkisista henkilöistä tai tapahtumista arvoituksellisia ja hallittuja kuvia, joihin tekee mieli palata.
Stipendit
Anna Victoria Eriksson – 8 000 euroa
Menestys. Siitä lähtien, kun Eriksson ilmestyi Suomeen Göteborgin balettikoulun musikaalilinjalla suoritettujen opintojen jälkeen, muusta ei ole ollut puhettakaan. Åbo Svenska Teater, Seinäjoen kaupunginteatteri, Vaasan kaupunginteatteri, Helsingin kaupunginteatteri, Lilla Teatern, Turun kaupunginteatteri, rooleja esityksissä kuten Jekyll & Hyde, Tom of Finland, Myrskyluodon Maija, Romeo+Julia, Kinky Boots, Maria Braunin avioliitto, ym. ym. Isoja, tärkeitä rooleja kaikki, viimeisimpänä Sally Bowlesin osa Turun kaupunginteatterin loistavassa Cabaret-tuotannossa.
Kuulostaa sadulta tai ehkä musikaalilta, joka kertoo nuoren ihmisen tiestä kohti kohti kuuluisuutta. Mutta se on silti totta ja vaatinut kovaa työtä. Eriksson on lahjakas esiintyjä, joka on ymmärtänyt, että lahjakkuus on asia, jota pitää vaalia ja jalostaa osaamiseksi. Suomen musikaaliteatteri olisi merkittävästi köyhempi ilman häntä.
Aurora Marthens – 8 000 euroa
Pandemia on ollut kuin märkä rätti päin naamaa meille kaikille. Joitakin se on kurittanut erityisen ankarasti. Yksi heistä on Aurora Marthens. Reilu vuosi sitten Marthens oli täsmälleen siellä, missä pitikin: merkittävän kansainvälisen uran kynnyksellä oopperalaulajana. Napsittuaan voittoja ja kärkisijoituksia Helsinki Lied -kilpailussa, Timo Mustakallio -kilpailussa Savonlinnassa, Gyndebourne Opera Cup -kilpailussa ja Lappeenrannan laulukilpailussa hänen piti kesällä 2020 esiintyä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Ne peruttiin, kuten myös Carmen-ooppera, jossa hänen piti laulaa Micaelan rooli.
On kuitenkin lohdullista, että loistava ääni, jolla Aurora Marthensia on siunattu, on kuin hyvä viini. Sen laatu ei kärsi yhden tai kahden vuosikerran odottelusta. Ovi ulkomaille on myös auki, on vain astuttava esiin sitten, kun maailma toipuu. Marthensin omasta toipumisesta ei ole epäilystäkään. Viime keväästä lähtien hänellä on ollut harjoittelijasopimus Wienin valtionoopperan kanssa – täydellinen näköalapaikka suureen maailmaan. Gute Reise!
Kajsa Dahlbäck – 8 000 euroa
”Kropp–andning–sinne är fundamentet för sjunga-i-världen, en term utvecklad utgående från den fenomenologiska traditionen genom Heideggers i-världenvaro (in-der-Welt-sein), Merleau-Pontys till-världen-varo (suis à) och under senare år Skôfs och Berndtsons andas-i-världen (breathing-in-the-world). De två förstnämnda diskuterar inte andningen som en faktor i människans kommunikation med omgivningen, medan Irigaray samt Skôf och Berndtson gör det. För sångaren är andning lika essentiellt som kropp och sinne i förståelsen för och framförandet av musik”
Sitaatti on poimittu Kajsa Dahlbäckin tuoreesta ruotsinkielisestä väitöskirjasta Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete (Maailmassa-laulaminen – laulajan sisäinen työskentely fenomenologisessa tarkastelussa) Hän väitteli tohtoriksi Helsingin taideylipistossa viime vuonna. Dahlbäck on vuodesta 2018 työskennellyt taide- ja kulttuuriopetuksen esihenkilönä Campus Allegrossa Pietarsaaressa, ja viime vuonna hänet nimitettiin saman opinahjon laulun lehtoriksi.
Dahlbäckin energisyys ja määrätietoisuus on lähes pelottavaa. Hän johtaa vuonna 2013 perustamaansa Vaasa Baroque -festivaalia sekä vuonna 2016 perustamaansa Earthly Angels -yhtyettä. Oleellista tässä kuitenkin on se, että Kajsa on Kajsa ja hieno taiteilija. Hän maailmanluokan barokkisopraano. Ei kahta sanaa.
Stipendit
Ingrid Söderblom – 8 000 euroa
Harva näyttelijä yltää Ingrid Söderblomin mittoihin suomenruotsalaisessa teatterikentässä. Hänen näyttelijänuransa sekä teatterissa että elokuvissa kattaa yli 70 vuoden ajanjakson työpaikkoina mm. Svenska Teatern, Wasa Teater, Teatteri Jurkka, Kammariteatteri, Lilla Teatern ja Unga Teatern. Lisäksi hän on perustanut Introteater-nimisen oman teatterin. Erityisen merkittävä on ollut hänen panoksensa amatööriteatterin edistämiseen etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Eri puolilla maata on lukemattomia kouluja ja nuorisoseuroja, joissa hän on antanut draamaopetusta. Lisäksi hän toimi Uudenmaan läänintaiteilijana vuosina 1981–1989.
Söderblom on valovoimainen näyttelijä, jonka työssä keskeistä ovat rehellisyys ja nöyryys. Teatteri on hänen intohimonsa, hänellä on sisäistä hehkua ja taistelutahtoa sekä vahva työmoraali, jonka ansiosta häntä voi luonnehtia esikuvaksi kaikille alalla toimiville. Näyttelijänä hän tempaa karismallaan yleisön mukaansa kertomukseen – ja tekee siitä osan esitystä. Oleellista tässä on Söderblomin ehdoton läsnäolo näyttämöllä. Vielä muutama vuosi sitten hän seisoi Svenska Teaternin Nicken-näyttömällä esittämässä itse kirjoittamaansa monologia ja näytteli yhden päärooleista Den första dagen -komediassa Wasa Teaterissa. Söderblomin tulkinnat ovat omaperäisiä, koskettavia ja koomisia, esityksiä, joita yleisö ei tule koskaan unohtamaan.
Wilhelm Grotenfelt – 8 000 euroa
Wilhelm Grotenfelt on pitkä mies ja näyttelijä. Pituudelleen ihminen ei voi oikein mitään, mutta se vaikuttaa tapaan, jolla olemme maailmassa ja näyttömällä. Grotenfelt puhuttelee yleisöään pää pystyssä ja pilke silmäkulmassa. Hän on selkeä, suoraselkäinen ja voittaa kaikki puolelleen – vaikka ei olisikaan samaa mieltä kuin hän tai hänen roolihenkilönsä. Mutta hänestä itsesään ei voi olla pitämättä.
Grotenfelt on näyttelijä, joka toteaa hyväntuulisesti etenevänsä kokeilemalla ja kertoo oppineensa nousemaan aina kaaduttuaan. Hän tekee työnsä huolellisesti ja kärsivällisesti, ja hänellä on hyvä oivalluskyky.
Uransa aikana Grotenfelt (joka valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2013) on ehtinyt olla mukana lukuisissa tehtävissä ja rooleissa: hän on vastannut äänisuunnittelusta ja toiminut tuottajana, esittänyt Jeesusta ja Ciceroa sekä sotilasta Suomen sisällissotaa käsittelevässä elokuvassa Taistelu Näsinlinnasta. Grotenfelt liikkuu laajalla asteikolla vallan ja vallattomuuden, uskonnon ja politiikan, ruumiin ja sielun välillä.
Jukka Hannukainen – 8 000 euroa
Tulkoon valkeus! Ja Jukka Hannukainen sytytti valonheittimen.
Valoista ja äänestä (joka myös kuuluu Hannukaisen tehtäviin ) vastaaminen on lastenteatterissa jotakin aivan erityistä. On oltava selkeä mutta samalla kuitenkin vaikutettava hiljaisuudessa. Hannukainen on lämmin persoona ja pitää ihmisistä. Vankan kokemuksensa ja taitavuutensa turvin hän kykenee valon ja äänen avulla ilmaisemaan sellaista, mitä ei voida pukea sanoiksi. Silti kaikki kuitenkin sulautuu saumattomasti näyttämöllä sanottuun ja tehtyyn Unga Teaternissa, jonka palveluksessa hän on työskennellyt vuodesta 2000.
Hannukaisen valo- ja ääniratkaisut heijastelevat vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihteluja ja dramaattisia tapahtumia sekä myös sitä, mitä tapahtuu piilossa. Hänen valo- ja äänimaailmansa vaikuttaa suoraan silmiin, korviin ja sydämeen.
Hän syleilee maailmaa. Hannukainen tekee teatterista juuri sellaisen illuusion, mitä se onkin, hetkellisen mutta samalla kouriintuntuvan. Me tarvitsemme sitä – teatteria – oli se sitten pieni tai suuri.
Klaus Härö – 8 000 euroa
Klaus Härö on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka toimii samanaikaisesti sekä äänitorvena että itsenäisenä ja omaäänisenä taiteilijana. Härö tietää, mitä haluaa sanoa, ja osaa kuunnella – hän antaa äänen niille, jotka itse harvoin puhuvat. Heitä ovat Elina, joka kamppailee oikeudesta käyttää omaa äidinkieltään; sotalapsi Eero ja hänen tilanteensa Ruotsin perheessä ja miten se peilautuu eri tavoin onnettomien aikuisten elämään; Uusi ihminen, joka käsittelee eugeniikkaa, synkkää lukua Pohjoismaiden insinööriosaamisessa; Pastori Jakob, jonka elämäntehtävänä on vastata onnettomien ihmisten lähettämiin kirjeisiin; Miekkailijan taistelu lasten mielekkään olemassaolon puolesta Haapsalussa panoksena oma turvallisuus. Tuntemattomassa mestarissa puolestaan etsitään tuntematonta taiteilijaa. Siinä Härö onnistuu esittämään asiat sekä laiminlyödyn tyttären että työlleen omistautuneen, rasittavan ja yksinäisen isän näkökulmasta. Elämää kuoleman jälkeen on itseironinen ja lempeä kommentti, jossa tarkastellaan suomenruotsalaista maaseutua. Siinä isän surua ja lapsen haavoittuvuutta käsitellään kevyellä otteella. Härön saavutuksiin kuuluvat Bergman-palkinto ja Golden Globe -ehdokkuus. Kotimaassa Härö on saanut Jussipatsaan ja valtion elokuvapalkinnon.
Härö on kiistatta suomaisen elokuvataiteen johtavia nimiä, intensiivisesti läsnä oleva tekijä, joka käyttää valoa uskomattoman kauniisti ja paljastavasti. Hän näyttää, mikä meissä on parasta, ja osoittaa samalla ymmärrystä myös vastapuolta kohtaan.
Agneta Lindroos – 8 000 euroa
Lindroos on ohjaaja, joka tutkii ja hallitsee fysikaalisia lainalaisuuksia ja saa vaikeat asiat näyttämään helpolta näyttömällä. Hänellä on taustaa fyysisessä teatterissa, ja lisäksi hän on perustanut oman Teater Provre -nimisen teatterin, joka on vuosien saatossa esittänyt sellaisia kappaleita kuten Varför måste alltid jag diska? ja Den nya gudomliga komedin. Wasa Teaterissa toimiessaan hän on osoittautunut uutta ajattelua edustavaksi ohjaajaksi, joka on tehnyt kaikkea mahdollista suuren näyttämön suosituista perhenäytelmistä (Peppi, Pekka Töpöhäntä, Lasse-Maijan etsivätoimisto) pienimuotoisiin kiertue-esityksiin (Sagan om den Lilla Farbrorn, Vit, Det osynliga barnet, Finlands historia).
Lindroos vetoaa voimakkaasti yleisöönsä eli lapsiin ja nuoriin ja puolustaa ohjaustöissään aina heikoimmassa asemassa olevia ja yksinäisiä. Hänen näyttämöilmaisunsa on ilmavaa, tuoretta ja ajanmukaista; hänellä on taito pallotella kevyen ja vakavan välillä. Esitykset ovat vauhdikkaita, värikkäitä ja hauskoja samalla, kun niissä on herkkyyttä kertomuksen hienoimmille vivahteille. Lindroos on todellinen voimavara Suomen näyttämötaiteelle ja ansaitsee kaiken arvostuksen!
Akse Pettersson – 8 000 euroa
Valmistuttuaan Teatterikorkeakoulusta vuonna 2011 Akse Pettersson on ehtinyt tehdä yhdeksäntoista ohjausta ruotsin ja suomen kielellä. Hän edustaa harkittua, mutta samalla rentoa suhtautumista teatteriohjaamiseen. Kaspar Hauser ja Answering machine olivat esityksiä, joissa tarkasteltiin sekä yksilön suhdetta ympäröivään maailmaan että ravistellaan käsityksiämme elämänhalusta ja tahdosta, olemassaolon mielekkyydestä ylipäätään. Petterssonin Titanic oli yhtä nokkela kuin hauskakin näytelmä suomenruotsalaista teatteria nurkan takana odottavasta tuhosta. Arki ja kauhu oli puolestaan verta tihkuva sarja tapahtumia suljetussa huoneessa. Hangon teatterifestivaaleilla esitettiin viime kesänä Norppa live, jossa yleisö saattoi seurata näyttelijäporukan näennäisen umpimähkäistä vaellusta pienen rannikkokaupungin halki.
Teatteri Takomo, jossa Pettersson toimii taiteellisena johtajana, on antanut hänelle runsaasti tilaa tehdä pientuotantoja, joissa hän esittää täysin omia kommenttejaan teatterista ja nykyajasta. Henkilökohtainen on poliittista ja yhteiskunta koostuu yksilöistä.
Pettersson on rehellinen intellektuelli ja älykäs. Hän osaa asiansa ja on avoin ja leikkisä, mikä on toisinaan kauheaa, usein hauskaa ja aina ajatuksia herättävää.
Tove Qvickström – 8 000 euroa
Mielikuvitus on avain kaikkeen näyttömällä tapahtuvaan luomiseen, ja kun se astuu peliin, näyttelijä ei koskaan menetä vitaalisuuttaan. Qvickström kuuluu niihin näyttelijöihin, joilla tämä on verissä – kyky uusiutua jokaista roolityötä varten. Mikään lajityyppi – draama, komedia, tragedia, musikaali, lasten- tai nuortenteatteri – ei ole hänelle vieras, vaan hän siirtyy vaivattomasti lajityypistä toiseen. Qvickström on esittänyt kaikkea: Brechtin Äiti Pelotonta, Helene Schjerfbeckiä ja Tšehovin Lokin Mašaa, anarkistista hammaspeikkoa päiväkotinäytelmässä Karius och Baktus ja kaikkea muuta tältä väliltä, niin laitosteattereissa kuin vapaissakin ryhmissä. Qvickströmin erikoisalaa on klovneria, joka on yksi vaativimmasta näyttämötaiteen muodoista ja jossa tärkeintä on rehellisyys, herkkyys ja vuorovaikutus yleisön kanssa. Oppinsa tässä lajissa hän on ammentanut ulkomailta. Lisäksi hän on toiminut alan opettajana ja sairaalaklovnina. Hänen klovniesityksensä Suomen historiasta Wasa Teaterissa oli vaikuttava ja selkeä osoitus monipuolisuudesta ja luontaisesta valovoimaisuudesta.
Jessica Raita – 8 000 euroa
Valmistuttuaan Malmön Teatterikorkeakoulusta Raita on esiintynyt elokuvissa ja näyttömällä etenkin Viirus-teatterissa (Lue: Gräset är mörkare på andra sidan, En kropp att förbrukas, Memories for life, Allt som sägs, Den stora elden ym.). Lähikuvissa yleisö on päässyt seuraamaan häntä elokuvissa Från djupet av mitt hjärta ja Bilder från Finland.
Jessica Raidan näyttämötyöskentelyssä on itsestäänselvyyttä; hän on yhtä roolinsa kanssa ja samalla myös itselleen ja keholleen uskollinen. Raita on ahkera, vahva, notkea ja nokkela. Hän ymmärtää roolinsa, tulkitsee sitä – tekee sen omakseen ja onnistuu välittämään sen loisteliaasti.
Raita on joukkuepelaaja, jolla on kyky nähdä näyttämöohjeen tuolle puolen ja pamauttaa sitten täysosuman. Hänen näyttelemisensä on usein fyysistä, mutta ajatus ja tunne seuraavat mukana. Se, että painopiste on näyttömällä johtuu ilmeisesti osin siitä, että Raita on näyttelijä, joka ottaa etäisyyttä – hän säteilee voimakkaimmin, kun sali lepää pimeydessä ja yleisö saa nähdä hänet valonheitinten loisteessa. Kaikki valot Jessica Raitaan!
Ryhmät
Humorgruppen KAJ – 16 000 euroa
Humorgruppen KAJ – Svenskfinlandin huimin huumori-ilmiö juuri tänään. Minkä muu ryhmän esitykset tässä maassa vetoavat kaikkiin 2-vuotiaista 92-vuotiaisiin? Ei minkään. KAJ eli Kevin Holmström, Axel Åhman ja Jakob Norrgård ovat viimeisen 10 vuoden aikana vetäneet katsomot täyteen palloiluhalleissa ja teatterisaleissa ympäri maata. Ovelan ja sydämellisen huumorinsa keinoin ryhmä tarkastelee pilke silmäkulmassa ennakkoluuloja ja rajoittuneisuutta, mutta myös hyvän elämän aineksia ihmisten välisissä suhteissa.
Ala-asteella tutustuneista ryhmän jäsenistä tuli toistensa luovia palloseiniä, mikä johti esiintymisiin, pienimuotoisiin konsertteihin ja näytöksiin eri puolilla Pohjanmaata. Viime vuosien aikana ryhmä on alkanut toimia yhä ammattimaisemmin. Sen jäsenet ovat poikkeuksellisen tuotteliaita ja monipuolisia; he tekevät käsikirjoituksia, säveltävät, soittavat, hoitavat omaa tuotantoyhtiötään ja tekevät yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa. Viime vuonna ryhmä vietti 10-vuotisjuhlaansa Vaasan Botniahallissa mittavan musiikkishown merkeissä, ja vuotta aiemmin esitettiin sen ensimmäinen musikaali ”Gambämark” Wasa Teaterissa. Siitä muodostuikin teatterin 100-vuotisen historian suurin yleisömenestys.
KAJ ei väheksy yleisöään: emme naura näyttömällä oleville ihmisille vaan heidän kanssaan. Esiintyjät siirtyvät saumattomasti lajityypistä toiseen, kansanmusiikista teknoon ja edelleen suureellisiin musiikkiballadeihin. Ryhmän lainaa sumeilematta oikealta ja vasemmalta, poimii mahtavia tyyppejä omasta kasvuympäristöstään ja hämmentää keitosta, josta syntyy mitä parhainta viihdettä, tarkkanäköistä ja helposti tunnistettavaa!