Anna-Sofia Nylund: “Taiteen tehtävä on kyseenalaistaa ja tutkia”

”Taiteilija ja elokuvantekijä, joka tarttuu varmalla otteella vaikeisiin lajityyppeihin, kuten videoperformanssiin ja essee-elokuvaan. Hän kuvaa taidettaan yritykseksi ymmärtää, mikä näkyy myös hänen introspektiivisissa videoteoksissaan.” Näin kuuluu Anna-Sofia Nylundin palkintoperustelu.

 

Anna-Sofia Nylund palkittiin keväällä 2023 Stina Krookin säätiön 6 000 euron stipendillä. Anna-Sofia kuvaa itseään kuvataiteilijaksi ja genrekseen live artin ja videotaiteen.

 

– Vaikka äitini on kuvataiteilija, minulla oli kovin kapea käsitys siitä, mitä kuvataiteilija on. Vasta, kun tutustuin performanssitaiteilijoihin, kuten Marina Abramović, Pilvi Takala, Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, tiesin, että tuo on se, mitä minä haluan tehdä. Taide on niin paljon enemmän kuin hienoja veistoksia ja maalauksia, kertoo Anna-Sofia.

 

 

Halu tutkia tuntematonta

 

Live-performanssista Room Without Escape, jonka Anna-Sofia tuotti yhdessä näyttämötaiteilija Lidia Bäckin kanssa tammikuussa 2015, tuli suunnannäyttäjä Anna-Sofian taiteelliselle kehitykselle.

 

Room Without Escape on kokeellinen performanssiprojekti, jossa Anna-Sofia ja Lidia pukeutuivat absurdeiksi nukkeja muistuttaviksi hahmoiksi ja antoivat katsojien päättää, mitä heidän piti tehdä. Performanssi lähetettiin viikon ajan livenä netissä eri kellonaikoina eri päivinä. Joskus taiteilijat esiintyivät neljä tuntia putkeen, toisinaan tunnin tai kaksi. Katsojat osallistuivat teokseen chatin kautta.

 

– Alussa meillä oli jokunen sata seuraajaa, mutta viikon aikana tuhannet trollit löysivät meidät ja kommentoivat englanniksi. Mielestäni itse chatista tuli taideteoksen ydin. Oli todella mielenkiintoista seurata, miten katsojat suhtautuivat meihin sekä toisiinsa. Performanssi vahvisti myös ajatustani siitä, että haluan tehdä tämänlaista taidetta. Haluan tutkia ja tulkita tuntemattomia.

 

 

”Taiteilijana olet keräilijä. Minä kerään kokemuksia, muistoja ja tunteita. Minua kiehtoo, miten muut ihmiset suhtautuvat asioihin eri tavalla kuin minä. Huomioin käytöstä. Koen, että minun pitää ole teoksen ydin, jotta voin ymmärtää. Taide ei ole minulle aina vastausten löytämistä vaan myös ymmärryksen lisäämistä asioille, erityisesti vaikeille asioille.”

– Anna-Sofia Nylund

Opiskelut Taidekorkeakoulussa laajensivat taiteellista minää

 

Seuraavana syksynä Anna-Sofia aloitti opiskelut Taidekorkeakoulussa.

 

– Opinnot Taidekorkeakoulussa tuntuivat heti oikealta valinnalta. Tämä oli minun juttuni. Se, että olin hieman vanhempi, kun aloitin opinnot, vaikutti siihen, että olin kypsä ottamaan vastaan kritiikkiä, jota tarvitsin kehittyäkseni. Meillä oli useita ulkomaisia taiteilijoita luennoimassa ja matkustimme myös jonkin verran katsomaan erilaisia näyttelyitä. Kävimme muun muassa Kasselissa, Saksassa, Documentassa sekä vastikään lopetetussa Macao-kulttuurikeskuksessa Milanossa, Italiassa. Taidekorkeakoulu auttoi minua laajentamaan taiteellista minääni.

 

Anna-Sofiasta on kuoriutunut monipuolinen taiteilija, jolla on monta rautaa tulessa. Hän kirjoittaa käsikirjoituksia, ohjaa, valokuvaa ja leikkaa. Videoiden lisäksi hän on myös ohjannut teatteriesityksiä, kuten Svenska Teaternissa vuonna 2017 esitetyn Festen, ja Puutarha, jonka kantaesitys oli Hangö Teaterträff -festivaaleilla kesällä 2023. Keväällä 2024 hän osallistuu myös muun muassa Svenska Teaternilla esitettävään esitykseen Kärleksmanifestet, jossa viisi taiteilijaa tekee yhteistyötä ilmiömäisessä sinfoniassa, jossa jokaisen teos linkittyy esityksen nimeen. Anna-Sofian teos on visuaalinen performanssi.

Yhteistyötä eri taidelajien yli

 

Anna-Sofialle yhteistyö erilaisten taiteilijoiden kanssa on tärkeää. Hän mainitsee nimeltä kuvataiteilija Venla Heleniuksen, jonka kanssa hän teki hylättyyn kylpylärakennukseen sijoittuvan performanssin A Pool House (2018), ja koreografi Sara Grotenfeltin, joka osallistui muun muassa Puutarha-esityksen tekemiseen. Hän toivoo, että pääsee tulevaisuudessa tekemään yhteistyötä molempien kanssa uudestaan.

 

Anna-Sofia tekee paljon erilaisia live art -teoksia. Eniten hän tekee työtä elokuvien ja videoiden parissa.

 

– Elokuvien teossa nautin eniten leikkausvaiheesta. Jos minulla vain on teoksen taloudellinen tuki kunnossa, kuvaamisen saa mieluusti hoitaa ammattikuvaaja. Itse hoidan käsikirjoituksen, ohjaan ja leikkaan, hän sanoo.

 

Miten kuvailisit elokuvien ja live-performanssin eroa?

 

– Elokuvia on helpompi levittää kansainväliselle yleisölle festivaalien kautta. Minusta on mielenkiintoista seurata, miten yleisö eri maissa reagoi videoihini eri tavalla. Suomalainenhan on perinteisesti hieman hiljaisempi ja ujompi, kun taas saksalainen yleisö on sitoutunut esitykseen hyvin paljon enemmän ja he voivat kysyä yllättävän yksityiskohtaisia kysymyksiä ja myös kyseenalaistaa taiteellisia valintoja, kertoo Anna-Sofia.

 

– Live-performanssissa taiteilijalla on suora yhteys yleisöön ja syntyy fyysinen tapaaminen. Se voi tapahtua komiikan, immersiivisen kokemuksen tai tapahtuman kautta.

 

Videotaiteella on vaikea tienata, mutta Anna-Sofia on kuitenkin vakuuttunut, että hän on valinnut itselleen oikean alan.

 

– Työskentelen taiteenmuodon parissa, jota on vaikea myydä, ja siksi olen erityisen riippuvainen tuista ja stipendeistä. En tiedä, minkälainen työtilanteeni on puolen vuoden kuluttua. Stina Krookin stipendillä hankin uuden tietokoneen ja muita työvälineitä. Pienen siivun pistin myös sivuun huonompia aikoja varten.

Mistä unelmoit?

 

Kuten useimmat taiteilijat, myös Anna-Sofia toivoo, että hän saa esittää teoksiaan yleisöille. Myös vanhemmat teokset ansaitsevat tulla esitetyksi uudelleen.

 

– Olisihan se upeaa, jos saisin joskus esittää teoksen biennaalissa tai esimerkiksi Rotterdamin elokuvafestivaaleilla, joka on etabloitunut art house -festivaali. Tai Kiasmassa. Mutta elän tässä ja nyt. Myöhemmin tänä vuonna minulla on solo-näyttely maineikkaassa Galleria Sinnessä ja sitä odotan kovasti. Vaikka olen tehnyt työtä taiteen parissa jo 10 vuotta, koen, että kuvataidemaailma on minulle vielä uusi. Minulla on paljon annettavaa mutta myös paljon vastaanotettavaa, sanoo Anna-Sofia.